Etnomusiikki ja suomalaisuus

Kantele 

 

Kanteleella säestettiin runolauluja jo hyvin kauan sitten. Koska laulut olivat viisisävelisiä, niin kanteleen viisi kieltä riittivät hyvin säestykseen. Monesti kanteleella soitettiinkin samaa laulettua melodiaa. 

 

Kun musiikki kehittyi, niin kannelkin sai enemmän kieliä ja sillä pystyttiin soittamaan laajempia melodioita. Soittotavat kehittyivät soittimen kehittyessä ja suuremmalla kanteleella pystyttiin soittamaan myös sointuja melodian jäädessä laulajien laulettavaksi. (videonäyte kohdasta 2:07) 

 

Uudessa kansanmusiikissa kanteleesta on kehitetty myös sähköinen soitin ja sen musiikilliset ulottuvuudet ovat saaneet uudenlaiset mittakaavat.  Kannelmusiikin ja sähkökanteleen kehityksessä tärkeänä hahmona on ollut kanneltaja Timo Väänänen. Kanteleen kehityksessä myös erilaiset sähkökitaroiden ja muiden sähköisten soittimien kanssa käytetyt efektilaitteet ja luupintekokoneet ovat osoittaneet sen, kuinka monipuolinen soitin kantele voi olla. Tässä Lauri Schreck, jolla on ollut oma sanottavansa kanteleen soittoon.

 Jouhikon soittoa 

 

                    Rauno Nieminen ja Timo Väänänen

Paimensoittimet 

Ennen kannelta käytettiin erilaisia paimensoittimia, kuten esimerkiksi tuohitorvia, sarvia ja tuohi- ja pajuhuiluja. Paimenet käyttivät niitä viihdyttääkseen itseään, kutsuakseen laumaansa ja joskus pelotellessaan petoeläimiä. Paimenet soittivat myös kivillä ja muilla tuohesta tehdyillä soittimilla, kuten rapapalleilla, jotka toimivat rytmimunien tapaan.  

Täältä voit katsoa erilaisia paimensoittimia. 

Tästä linkistä voit löytää lisää erilaisia kansansoittimia. Tästä esimerkiksi munniharpun soittoa.

Pelimannimusiikki 

Kansanmusiikkia on soitettu niillä soittimilla, jotka ovat kulloinkin olleet saatavilla. Soittimet eivät siis ole olleet välttämättä soittimiksi tarkoitettuja meidänkään kulttuurissa. Oikeitakin soittimia hankittiin matkoilta ja markkinoilta. Ne kulkivat myös isältä pojalle suvuissa. Tällaisia soittimia olivat viulut, klarinetit, harmonikat, kontrabassot, harmoonit ja huuliharput. 

Tässä näytteitä pelimannimusiikista ja tässä toinen pelimanninäyte.

Musiikin muisti -sivustolle on kerätty Sibelius-Akatemian opiskelijoiden tekemiä videoita historiallisista kansansoittimista, joita Suomessa on 1000 vuoden aikana soitettu. 

Uusi kansanmusiikki 

Kansanmusiikkia syntyy yhä tänäkin päivänä. Sibelius-Akatemian, maamme ainoan musiikkikorkeakoulun, kansanmusiikkilinjalla opiskelee tänäkin päivänä monia muusikoita tutustumalla vanhaan kansanmusiikkiin ja luoden uutta kansanmusiikkia vanhoilla soittimilla. Tällaisia muusikoita ovat esimerkiksi Pekko Käppi ja jouhiorkesteri. Nuoret muusikot ovat perustaneet useita kokoonpanoja, joissa eri musiikkien vaikutteet ovat sekoittuneet perinnemusiikkiin. Esimerkiksi Lauri Tähkä ja Elonkerjuu on tuonut populaarimusiikkiinsa kansanmusiikkivaikutteita ja vastaavasti kansanmusiikissa käytettyjä soittimia on tuotu mukaan populaarimusiikkiin. 

Monet suomalaiset etnomuusikot saavat vaikutteita sekä oman maansa musiikista myös muiden maiden musiikeista nykyään. Muusikoille on hyvin tärkeää osallistua erilaisille festivaaleille Suomessa ja ulkomailla. Yksi tärkeistä festivaaleista on eri puolilla maailmaa järjestettävä WOMEX Expo, jossa taiteellisen osuuden lisäksi voidaan järjestää myös erilaisia koulutuksia. World Wide Music Expo järjestetään vuosittain ja järjestäjämaalla on kunnia tutustuttaa muu festivaalikansa sekä myös yleisö erilaisiin musiikkityyleihin sekä omasta maasta että muiden maiden musiikkikulttuureista. Vuonna 2019 WOMEX Expo järjestettiin Suomessa, Tampereella. Yle Areenasta löytyvät tallenteet noista hienoista konserteista.

 

Kardemimmit on uudehko suomalaista nykykansanmusiikkia tekevä yhtye.

Tästä voit kuunnella, miltä Kardemimmit kuulostavat.